Ainakin minä olen mieltänyt tähän asti, että arkkitehti Carl Ludvig Engelin toiminta on keskittynyt Suomessa lähinnä Helsinkiin ja uuden pääkaupungin suunnittelemiseen. Turun rakennusperintöön tutustuessa on käynyt ilmi, että silloiset headhunterit bongasivat Engelin johtamaan uuden pääkaupungin rakentamista Turusta.
Turkuun Engel saapui Tallinnan kautta. Sinne hän oli saapunut työn perässä Preussista, jossa rakentaminen oli pysähdyksissä Napoleonin sotien jäljiltä. Vuonna 1808 hän otti vastaan kaupunginarkkitehdin viran Tallinnassa, missä hänen tuotantonsa kuitenkin on jäänyt pimentoon.
Tallinnasta Engel haki parin vuoden kuluttua virkavapaata siirtyäkseen Pietariin ja tehtailija C. R. Lomanin palvelukseen. Sieltä hän matkusti Turkuun johtamaan Lomanin sokeritehtaan laajennusta. Täällä hän tutustui Akatemian fysiikan professoriin Gustaf Gabriel Hällströmiin, jonka kautta hän sai suunniteltavakseen uuden tähtitornin Vartiovuorelle. Tähtitorni valmistui vuonna 1820 ja selvisi jopa Turun palosta 1827.
Turkulainen versio Engelin observatoriosta.
Turusta Engelin nimi kantautui Helsingin uudelleenrakennuskomitean puheenjohtajan, valtioneuvos Johan Albrecht Ehrenströmin korviin. Hän oli laatinut Helsingille asemakaavan, jolle seuraavaksi tarvittiin toteuttaja. Yleisten rakennusten intendentinkonttorin (= Rakennushallitus) johtajan Charles Bassin tyyliä pidettiin vanhentuneena. Viaporin linnoitusupseerien kykyyn suunnitella uuden pääkaupungin merkkirakennuksia Ehrenström ei luottanut.
Vuonna 1815 Engel vieraili Pietarissa, missä hän tutustui paikalliseen Empireen ja palladianismiin. Siellä hänen luonnoksiaan esiteltiin keisari Aleksanteri I:lle, joka oli harrasti arkkitehtuuria ja piti Engelin piirustuksia hyvinä. Helmikuussa 1816 keisari hyväksyi Ehrenströmin ehdotuksen Engelin nimittämisestä Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehdiksi, ja niin Engel muutti perheineen Helsinkiin ja kääri hihansa. Myöhemmin Engelistä tuli myös Bassin seuraaja intendentinkonttorin johtajana, vastuunaan valvoa julkista rakentamista Suomen suuriruhtinaskunnassa.
Kaikkien julkisten rakennusten piirustukset tuli lähettää konttoriin hyväksyttäväksi. Lisäksi siellä laadittiin tilauksesta rakennuspiirustuksia. Tästä syystä mm. Bassin ja Engelin suunnittelemia rakennuksia löytyykin ympäri Suomea. Tästä syystä esimerkiksi Eckerön postitalo Ahvenanmaalla on Engelin käsialaa. Engelin piirtämiä ovat myös lukuisat kirkot, raatihuoneet, lääninsairaalat ja asemakaavat.
Charles Bassi on suunnitellut myös nykyisen Åbo Akademin päärakennuksen.
Inspiraationlähteenä toimi ilmeisesti Andrea Palladion oppikirja I Quattro Libri dell´Architetturan (1570). Rakennusaihion ja -elementein ilmaistiin julkisivun takana olevien tilojen keskinäisiä hierarkioita. Pylväsjärjestelmien valinnalla Engel antoi viitteen rakennuksen tehtävästä. Empire perustuu Ranskan keisariajan tyyliin, jonka vaikutteet tulivat antiikista ja egyptiläisestä taiteesta. Sille luonteenomaista on suoraviivaisuus ja juhlallisuus. Monien ratkaisujen taustalla oli hallitsijan voiman ja vallan korostaminen. Suomessa siihen yhdistyivät läntiset ja itäiset vaikutteet. Ensimmäinen antiikkiin perustuva uusklassistinen rakennus Suomessa on Brinkhallin kartano Turun Kakskerrassa (Gabriel von Bonsdorff, 1793).
Turun palon jälkeen Engel määrättiin laatimaan kaupungille uusi asemakaava. Pitkittäiskatujen tuli olla 32 metriä ja poikkikatujen 21 metriä leveitä. Korttelit sai jakaa neljään tonttiin ja niiden väliin tuli istuttaa puutarhoja (palokujat). Suunnitteluperiaatteilla pyrittiin ennaltaehkäisemään suurpaloja. Kaupungit jaettiin myös paloalueisiin puistokaduin ja kerrosta korkeammat puutalot kiellettiin. Turun asemakaavan periaatteita on noudatettu muissakin Engelin laatimissa: Tampere (1830), Hämeenlinna (1831), Porvoo (1832), Jyväskylä (1833) ja Mikkeli (1837).
Turun uudessa asemakaavassa oli 208 korttelia ja 903 tonttia. Aurajoen yli piirrettiin kolme siltaa. Kaupunkiin tulisi kahdeksan toria tai aukiota. Poikkikatujen päissä oli kaivot. Luonnokseen tosin eksyi mittakaavavirhe ja se jouduttiin piirtämään uudelleen. Kaavan toteuttaminen, eli ns. regulointi, kesti pitkälle 1800-luvulle. Engelin kaavan tilarakenne muuttui merkittävästi kadunlevennyksissä, jotka toteutettiin 1950- ja 60-luvuilla.
Engelin käsialaa Turun palon jäljiltä on myös Tuomiokirkon torni, Svenska teaternin julkisivu ja ortodoksikirkko Kauppatorin laidalla.
Tuomiokirkon torni romahti Turun palossa. Engel vastasi kunnostustöistä.
Lähteitä:
Turun seudun arkkitehtuuriopas. M. Laaksonen ja J. Nummelin 2013.
Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Ludvig_Engel (18.7.2013)
Biografiakeskus http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3213/ (18.7.2013)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti